Voi blogi, kukahan sinua jaksaisi päivittää!
Viime viikkoina on tapahtunut paljon ja blogi taisikin jäädä suhteellisen jännään kohtaan, kun tulvat olivat vallanneet kaupungin! Kaverini pääsivät turvallisesti perille, mutta viikonloppu ei sujunut tämänkään jälkeen yhtään niinkuin olimme suunnitelleet! Lauantaina kulutimme aikaamme shoppaillen, mutta useat kaupat olivat tietenkin suljettuja, sillä vesi oli vallannut ne. Kävimme hieman muiden ihmisten tapaan taas pällistelemässä tulvavahinkoja, mutta kovin nopeasti lähdimme kyllä pois, sillä mutavellissä ei kannattanu kävellä valkoisilla tennareilla :D Ja ehkä muutenkin näytimme hiukan idiooteilta kauppakassiemme kanssa vapaaehtoisten joukossa. Shoppailu ja kaupunkiin tutustuminen veikin suurimman osan ajastamme ja päivä oli nopeasti ohi. Illalla kiertelimme kaupungilla menoa katsellen, mutta täytyy sanoa, että en ole koskaan nähnyt kaupunkia niin tyhjänä! Kadut tuntuivat todella autioilta, joten emme iltaa kovin myöhään jatkaneet. Meistä kolmesta yhdellä menojalkaa kyllä vipatti, mutta enemmistön demokratia vei meidät aikaisin nukkumaan! Sunnuntaina suuntasimme aamusta heti Cinque Terreen vaeltamaan. Tai ainakin yritimme. Otimme junan ensimmäiseen kylään, Monterossoon, josta meidän oli tarkoitus selvittää vaellusreitit ja aloittaa kyliin tutustuminen. Reitit oli nopeasti selvitetty; kaikki oli suljettuja. Säähän oli siis tässä vaiheessa aivan upea. Katselimme tyhjää hiekkarantaa ja mietimme, että miksiköhän emme tajunneet ottaa uimapukuja mukaan, jotta voisimme käyttää päivän hyödyksi. Lopulta päätimme tutustua kyliin veneellä, jonka otimme viimeiseen kylään. Tällä tavoin näimmekin kaikki kylät mereltä, joka olikin koko reissun paras idea! kuinka kauniita ne olivatkaan! Kuvat saatte sitten myöhemmin, toivottavasti! Viimeisessä kylässä vaeltelimme pääkatua ylös-alas ja kävimme katsomassa maisemia hieman korkeammalta. Vaikka oli jo lokakuu, niin nämä kylät olivat muuten ihan täynnä turisteja! Nyt ymmärrän, miksi moni sanoi minulle, että älä missään tapauksessa vieraile näissä kylissä ennen syyskuuta, sillä turisteja on niin paljon. Voin vain kuvitella mikä meno on ollut, kun lokakuussakin tuntui ihmisiä olevan ihan joka paikassa. Seuraavaksi tarkoituksemme oli ottaa juna toisiksi viimeiseen kylään, mutta onnistuimme mokaamaan sen verran, että nousimme väärään junaan! Tämä juna ei sitten pysähtynytkään kuin vasta ensimmäisessä kylässä.. Näinollen skippasimme kaikki muut kylät, mutta onnistuimmepa näkemään ne edes mereltä!
Illalla kävimme taas tutustumassa hieman Genovan ravintolaelämään ja jäipä tästä muistoksi yhdelle kavereistani ruusu, jonka tarjoilija hänelle osti! Ja jäimme me muutkin plussan puolelle kun tarjoili vei meidät kaikki drinkeille työvuoron jälkeen :D Aika lipevä kaveri, mutta olipa hauska tutustua hieman "paikallisiin". Hän ei siis italialainen ollut, mutta asunut täällä kuitenkin jo useamman vuoden. Tänäkin iltana enemmistön demokratia vei meidät yöpuulle hieman puolen yön jälkeen. Eipä sillä, kadut olivat edelleen ihan autiot.. Lisäksi maanantaina oli aamusta tarkoitus lähteä Milanoon, kaikken meidän, Minun piti viettää päivä tyttöjen kanssa shoppaillen ja tytöt jäisivät sitten sinne yöksi, jotta voisivat tiistaina ottaa lennon takaisin Suomeen. Asiat eivät kuitenkaan menneet kuin Strömssössä, vaan tulvat jatkuivat taas maanantaina, joten rata Milanoon oli taas poikki! Näillä kavereilla oli kyllä uskomaton säkä tämän reissunsa kanssa.. Noh, noin 1,5 tuntia ehdimme kaikki kolme istua junassa Genovan asemallakin ennenkuin taas käskettiin pihalle. Kello kaksitoista oli junamme lähtö 3 tuntia myöhässä, joten päätin jäädä Genovaan, sillä takaisin palaaminen samana päivänä ei varmasti olisi ollut mahdollista! Noin 5 tuntia lähtöajata myöhässä saapui lopulta juna, johon tytöt nousivat. Itse lähdin tässä vaiheessa kotiin, mutta juna ei tainnut vielä tuntiin liikahtaa Genovan asemalta mihinkään. Kun se lopulta lähti, ei se suunnannutkaan suoraan Milanoon, sillä rata oli edelleen poikki, vaan lähti rantaa länteen, Ransaa kohden. Junassa tytöt olivat yrittäneet kysyä ihmisiltä, että mihin juna oli menossa, mutta kukaan ei tuntunut tietävän ;D Noin 10 tuntia lähtöajasta tytöt kuitenkin soittivat, että olivat vihdoin Milanossa! Vaikka reissu ei kuulostakaan kovin onnistuneelta, niin siltikin viikonloppu oli erittäin mukava! Voi sitä naurun määrää... Ja näkivätpä tytöt hieman erilaisen, mutta aidon puolen Genovasta!
Eli siinä kuulumisia, jotka tapahtuivat noin kolme viikkoa sitten.. Tämän jälkeen olikin viikon hiljaisuus, jonka vietin kokonaan töissä, viikonloppua myöten. Tämän jälkeen sain vihdoin vieraakseni Simon! Tätä oli odotettu! Mutta tästä reissusta voin kirjoitella uuden postauksen hieman myöhemmin. Nyt jatkan sairastelua, sillä pieni syysflunssa on ehtinyt iskeä, sillä asunnossame on vasta noin 10 minuuttia lämmistys. Jokin lakijuttu, että lämmitystä ei saa kytkeä ennen lokakuuta... Viimeiset kaksi viikkoa onkin tuntunut, että ulkona on lämpimämpi kuin sisällä. Nimimerkillä kahdet housut sekä kaksi villapaitaa päällekäin. Lisäksi yöt on nukuttu kolmella peitolla ja silti olen herännyt kylmyyteen! Täällä kaikki muuten olettaa, että suomalainen ei voi tuntea kylmyyttä. Olettekin ensimmäiset ihmiset, joille tämän palelemisen nyt myönnän! Omaksi puolustukseksi kuitenkin sanon, että pihalla tarkenee tosiaan todella hyvin! 200 vuotta vanha palatsi ei ole se lämpimin paikka asua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti