Simon tuloa edeltävällä viikolla työskentelin ahkerasti koko viikon, viikonloppua myöten. Valitettavasti työt eivät edelleenkään edenneet niin kuin olisin niiden tahtonut edetä, joten maanantaina ei ollut kovin hyvä fiilis jäädä viikon lomalle. Toisaalta, mikään vastoinkäyminen ei silti lannistanut kokonaan, sillä kyllä tuo Simon vierailu oli sen verran kova juttu! Koska vuokraemäntäni oli kieltänyt minulta vieraiden majoittamisen, mutta unohtanut kertoa sen minulle etukäteen, sai Simo olla kolme yötä asunnossamme. Tästä syystä jouduin Genovassa varaamaan hotellin yhdeksi yöksi ja päätin panostaa mukavaan hotelliin. Hotellin varasin saman päivän aikana, joten sain kohtuulliseen hintaan 4 tähden hotellista huoneen. Lopulta hotelli oli kuitenkin siirtänyt varauksemme viereiseen 5 tähden hotelliin, joka oli muuten aika hieno! Meillä oli ehkä huonoimmat huoneet koko hotellista ja silti huone oli ehdottomasti hienoin, missä olen koskaan ollut :D Hyvin alkoi loma siis! Ja niin, Simon näkeminen oli kyllä aika uskomatonta. Viikko meni niin nopeasti, että en ole ehkä vieläkään täysin tajunnut, että hän on aivan oikeasti täällä paikan päällä käynyt..
Genovaan tutustuminen jäi vain muutamaan päivään Simon kanssa, sillä lähdimme tutustumaan Pisan kautta Firenzeen. Kuten odottaa saattaa, molemmat kaupungit olivat täynnä turisteja. Pisassa vietimme vain noin neljä tuntia, sillä kaupunki on aika pieni, joten päätimme käydä katsomassa tornin ja lähteä pois. Pidimme tornia pystyssä muutaman kuvan ajan, jonka jälkeen suuntasimmekin jo junalla kohta Firenzeä. Jo Firenzen juna-asemalla tuli selväksi, että vaikka nyt ei ollutkaan "high season", niin oli kaupunki ihan täynnä turisteja. Huhhuh, onneksi tämä Genova on sen verran tylsä kaupunki, että täällä ei tuollaista ryysistä ole!
Firenzessä kävimme tutustumassa niihin suurimpiin nähtävyyksiin, eli Galleria dell Academiaan, jossa Michelangelon Daavid patsas seisoo, Duomoon sekä Uffizi galleriaan, jossa on mm. Leonardo da Vincin teoksia. Voi sitä Jeesus-taulujen määrää... Alkoi kyllä tulla jo korvistakin pihalle! Valitettavasti en ole ilmeisesti kovinkaan sivistynyt, sillä taulujen aiheet olivat aika pitkälti ihan samoja, joten ei meinannut riittää mielenkiinto tällä tytöllä jokaisen taulun tujoittamiseen. Simohan on sellainen, että jokainen taulu pitää katsoa läpi sekä jokainen info-pätkä lukea taulusta. Joten, voitte varmaan arvata kuinka kauan yhden museon kiertäminen kestää tällä taktiikalla. Uffizissahan on kaksi kerrosta ja ensimmäisessä kerroksessa meillä kului aikaa reilu kolme tuntia! Kun aloitimme toisen kerroksen tutkimisen, aloin olla jo ehkä hieman kärttyisä (anteeksi Simo!). Koska olemme Italiassa, mitä vain voi tapahtua. Ja niin tapahtui tälläkin kertaa, sillä meidän vasta aloitellessamme kierrosta toisessa kerroksessa, päättivät museon työtekijät mennä lakkoon! Tai siis ilmeisesti Italiassa oli joku yleislakko, ei kukaan oikein osannut kertoa, että mistä oli kyse. Tämä lakko näytti kuitenkin museossa olevan aika paikallinen, sillä yli sadasta huoneesta ainoastaan kymmenkunta suljettiin! Ota nyt selvää näistä tavoista täällä ihmeellisessä maassa.. Onneksi olimme kuitenkin ehtineet kaikki "must see"-taulut nähdä, joten ei jääneet Michelangelot tai da Vincit meiltä välistä.
Simo tahtoi ehdottomasti päästä kiipeämään Duomon kupoliin, joten kävimme siellä ihastelemassa koko kaupunkia. Kiipeäminen oli yllättävän helppoa, vaikka portaita lähemmäs 500 kappaletta olikin. Ylös päästyämme Simo kuitenkin muisti, että hänhän kärsii korkeanpaikankammosta, joten hän ei paljon tainnut maisemista nauttia! Raukka nojasi seinään koko sen 10 minuuttia, minkä ylhäällä vietimme :D
Kävimme me toki vielä yhdessä vähän vähemmän kuuluisassa Galileon museossa vierailulla. Museo oli ainakin näin luonnontieteilijän näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen. Osa laitteista oli niin uskomattoman monimutkaisia, että ei voi kuin ihailla näiden keksijöiden viisautta. Ensimmäinen varsinainen mikroskooppihan on Galileon rakentama vuonna 1609. Tänä päivänä työskentelen itse päivittäin juuri mikroskooppien kanssa, jotka toki ovat kehittyneet aika paljon tämän 400 vuoden aikana! Niin paljon muuten, että Nobel palkinto kemiasta meni juuri STED mikroskoopin keksijälle. Teorian tästä mikroskoopista hän keksi juuri Turun Yliopistossa, samassa laboratoriossa, jossa minä opiskelen. Tämän keksinnön ansiosta koko koulutusohjelmani on oikeastaan olemassa, joten tästä syystä tätä Nobelia on myös hieman Suomen lehdistössä ehditty mainostaa. Keväällä tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä kuin Stefan Hell tämän teorian STEDistä keksi Turussa ja kävin tämän juhlavuoden kunniaksi itsekin kuuntelemassa Hellin seminaarin Turussa.
Ja jos sitten takaisin Italiaan! Reissu oli kokonaisuudessaan antoisa, mutta täytyy myöntää, että turistina oleminen on vain kovaa puuhaa! Firenze oli hieno, mutta luultavasti uudestaan sinne ei tarvitse mennä, vaikka paljon olisi vielä nähtävää. Täytyy muuten vielä antaa semmoinen vinkki, että vaikka kaikki pelottelee, että aina ei kannata varata etukäteen lippuja näihin suosittuihin museoihin. Ostimme Galleria dell Academiaan liput etukäteen, joten jouduimme maksamaan 4 euroa ekstraa. Sisään emme kuitenkaan päässeet jonottamatta, vaan jono oli suurinpiirtein saman mittainen kuin jono lippuluukulle. Noh, ehkä 10 minuuttia voitimme tällä tavalla. Uffiziin mennessä emme ostaneet etukäteen lippuja, joka oli muuten todella viisas päätös. Jono niille, jotka olivat ostaneet liput etukäteen oli suhteellisen pitkä sinä aamuna kuin me museoon olimme menossa, kun taasen ovelle, josta liput sai ostaa, ei ollut yhtään ainoaa ihmistä! Eli, aina tuo etukäteen ostaminen ei kannata.
Muutaman päivän vietimme vielä täällä Genovassa Simon kanssa ennenkuin hänen oli palattava takaisin Suomeen. Pari kyyneltä siinä ehti kyllä poskille vierähtää kun näin Simon bussin kurvaavan pois Genovasta. Noh, reilu 3 kuukautta ja taas näkisimme. Yllättäen muuten Milanossa hänen koneensa oli taas ylibuukattu, mutta onneksi Simo ei ollut se, joka koneesta jäi pihalle! Uskomatonta kyllä, että melkein joka kerta Finnair on onnistunut yklibuukkaamaan koneensa.. Kai se on sitten tehokasta bisnestä. Muuten tämä viikko oli täydellinen, mutta tämä 80 senttiä leveä sänky ei ollut kyllä riittävä meille! Yöt nukuttiin siten, että toinen nukkui selällä ja toinen kyljellä, aina muutaman kerran yössä vaihtaen vuoroja.
Ja kuten tavallista, kuvat tulevat perässä sitten omana postauksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti