Eka päivä!

Ah, heräsin jo kello 7.00 ihan järkyttävään kuumuuteen! Sitkuttelin vielä kaksi tuntia, jolloin kuumuus oli jo niin raastavaa, että oli pakko nousta suihkuun. Hostellin muu väki heräili hyvin samoihin aikoihin ja suuntasinkin heidän kanssa aamupalalle. Kaikki muut vieraat oli muuten joko Englannista, Irlannista tai Amerikasta. Ainakin sai puhua englantia osaavien ihmisten kanssa :)

Muiden suunnatessa rantaan nauttimaan säästä, meikä aloitti kuumeisesti italialaisen puhelinnumeron sekä asunnon hankkimisen. Ja mulla on muuten ihan paras hostelli (Hostel Ostellin), koska nää auttaa ihan kaikessa! Ennenkuin ehdin edes kissaa sanoa, oli omistaja soittanut jo neljä asuntoa läpi ja sopinut yhden näytönkin. Lisäksi puhelinliittymäkin katsottiin valmiiksi, ja menin sitten paperin kanssa sitä hankkimaan. Liittymän hankkiminen ei ehkä onnistunut ihan yhtä sujuvasti, koska myyjä ei puhunut sanaakaan englantia. Joku liittymä sieltä kuitenkin käteen jäi, passia vilauttamalla. Seuraavaksi omistaja tulikin henkilökohtaisesti saattamaan meikän asuntonäyttöön.

Ensimmäinen asunto oli suhteellisen huonossa kunnossa, mutta "hyvällä" alueella. Alue oli siis ihan keskustassa, mutta katu, jolla asunto sijaitsi, oli sellaisten iloisten tyttöjen katu. Eli toisin sanoen, ilmeisesti yksi turvallisimmista kaduista täällä, sillä nämä ilotytöt pitivät huolen, että kaikki (muu) rikollisuus pysyy kadulta poissa, jotta asiakkaat uskaltavat tulla paikalle. Ja totta kai poliisien taas ei tarvinnut täten tulla kadulla käymään.

Seuraavan asuntonäytön olin sopinut jo Suomesta käsin, mutta joutunut sen Finnairin takia perumaan. Huone oli uskomattoman hieno, siinä oli oma vessakin. Asunto oli vastaremontoitu, joten aivan priimaa. Alue sitten ei ollutkaan. Hostellin omistaja kertoi alueen olevan seudun vaarallisempia. Ja siltä se muuten näyttikin! Jos kello kahden jälkeen päivälläkin pelotti kävellä siellä, mitä se olisi kello kymmenen jälkeen illalla! Kämppiksetkin vaikuttivat kyllä todella mukavilta, joten sijainti oli ainoa ongelma.

Kolmas asunto oli ensimmäisen asunnon lähellä, joskaan ei kyllä tuolla kyseisellä kadulla. Huoneisto ei ollut yhtä hyvä/hieno kuin toinen, mutta se näköala... Isoin huone, joka vapautuisi elokuun lopussa, oli aivan uskomaton! Koko kaupunki näkyi sieltä ja kukkulat kaupungin takana. Pienemmästä huoneesta ei ihan samanlaisia näkymiä ollut, mutta olohuoneestakin onneksi oli nuo samat näkymät :) Omistajamies ei puhunut sanaakaan englantia, mutta kovasti meillä silti oli juteltavaa! Varmasti sanomattakin selvää, että mahtava mies :) Niin ja huoneistossa kävi myös siivooja.. Siitä sitten tietenkin piti maksaa ekstraa, mutta kerrankos sitä ollaan Italiassa!

Vielä en ole asuntovalintaa tehnyt tätä kirjoittaessa, mutta tänään se pitäis vielä tehdä! Ai niin, unohdinpa mainita, että kaikki asunnot olivat vähintään 6. kerroksessa. Ainoastaan viimeisessä hissi :P Ehkä olenkin oikeasti tuon päätöksen tehnyt, pitääkin ilmoittaa asiasta omistajille!