Go Saksa!

Avainsotkuhan päättyi kovinkin iloisesti siihen, että tuntia ennen finaalia kämppis saapui kotiin ja antoi minulle vara-avaimen! Jee, pääsin siis katsomaan pelin Marian ja Laurin kanssa :) Taidettiin olla paikan päällä ainoat, jotka kannattivat Saksaa. Teki siis voitosta vieläkin makemman!

Viime blogitekstiin ei uskaltanutkaan päivittää, että pientä stressiä avainsotkun kanssa aiheutti myös se, että mun pankkikortti ei toiminut täällä käytännössä missään. Käteinen alkoi loppua, enkä saanut mistään nostettua lisää rahaa. Onneksi mukana oli myös toinen kortti, visa electron malliltaan, jolla rahannostaminen lopulta onnistui! Ei uskaltanut aiheuttaa äidille ylimääräisiä huolia, joten paljastettakoon tämä asia tänne vasta tällä tavalla jälkikäteen, kun kaikki on jo hyvin taas :P Mutta tosiaan vinkkinä muillekin matkalaisille: kannattaa varata muutamakin pankkikortti mukaan. Mitään erityistä syytä tuon visan toimimattomuudelle ei kerran tunnu olevan, joten pulassahan sitä oltaisiin ilman tuota toista korttia.

Metron linjakartta

Maanantaina oli muuten ensimmäinen kerta kun vierailin tulevalla työpaikallani, Italian teknologian instituutissa. Minua oli varoitettu etukäteen, että matka saattaa keskellä päivää kestää suhteellisen kauan. Laitoksen sihteeri Manuela oli antanut kyllä todella hyvät neuvot kuinka päästä instituutille, mutta varmuudeksi lähdin silti hyvissä ajoin matkaan. Matka alkoi siis metrolla. Metrolinja Genovassa on vielä Helsingin metroakin yksinkertaisempi! Koko linjan pituus on vain hieman yli 7 km, tässä noin 30 km pitkässä kaupungissa. Linjalla ei ilmeisesti ole kovinkaan paljoa käyttäjiä, sillä bussijärjestelmä Genovassa on todella hyvä. Asemia on huikeat seitsemän ja koko matkaan menee noin 15 minuuttia. Itse otan metron siis Piazza de Ferrarilta ja matkaan sillä aina päätepysäkki Brinille asti. Aamulla instituutti järjestää Briniltä ilmaisen kyydin instituutille, mutta päiväsaikaan "joutuu" käyttämään ihan normaalia julkista bussilinjaa. Onneksi on tämä nykyaika, sillä bussiin astuessani näppäisin vain GPS:n päälle, jonka avulla osasin jäädä oikealla pysäkillä pois. Helppoa kuin heinänteko :D Instituuttihan siis sijaitsee aika paljonkin kaupungin ulkopuolella, ylhäällä kukkuloilla. 

Instituutti - pihalta aika vaatimaton, mutta sisältä jotain ihan muuta.

Bussista poisjäädessä matkaa iit:lle oli vielä hieman, joka tosin on ihan mahdollista kävellä, vaikka bussi tällekin välille olisi ollut tarjolla. Kauaa ei tarvinnut avuttomana suuntaansa etsiä kun ystävällinen poika tuli jo arvaamaan, että olen iit:lle menossa. Kuulemma jos Briniltä nousee ulkomaalainen kyytiin, niin voi olla varma, että hän on menossa instituutille. No, poika kiltisti opasti minut perille asti, jopa oikeaan kerrokseen. Olin tosin instituutilla 1,5 tuntia etuajassa, koska olin varannut sitä eksymisaikaa! Matka meni siis vähän turhankin hyvin.. Istuskellessani instituutin aulassa törmäsin useampaankin tuttuun, kuten molempiin kämppiksiin sekä muutamaan vaellukselta tuttuun naamaan. Eli aika pienet piirit täällä näinkin isossa kaupungissa :) 

Näkymät instituutilta (+pala sormea)

Työsopimuksen kirjoittelun jälkeen olikin aika taas suunnata keskustaan ja tavata Maria ja Lauri, jotka olivat viimeistä iltaa Genovassa. Täytyy kyllä myöntää, että ihan sanoinkuvailemattoman mukavaa, että he tänne poikkesivat ja vielä tähän aikaan! Varmasti olisi ollut alkuahdistusta huomattavasti enemmän ilman heitä :) Varsinkin nuo pienet takaiskut eivät tuntuneet oikein missään kun tiesi, että apu on lähellä. Tänä iltana ei enää tullut tuota jalkapalloa, joten illalla pääsii jo kohtuullisen aikaisin nukkumaankin. Kaupunki oli kotiin kävellessä vielä kovinkin eloisa. Väkeä riitti kaduilla tanssimassa musiikkiesityksien tahdissa. 

Laiskana en edelleenkään ole saanut kameraan sitä muistikorttia hommattua! Kännykkäkuvatkin tulee lätkäistyä tänne sellaisenaan. On tää blogin pitäminen yllättävän työlästä! :D